Meidän pikku pentu ei ole enää vauva, vaan leikki-ikäinen. Vauhti kasvaa päivä päivältä ja virtaa tuntuu riittävän. Pelkokautta tuntuu myös pukkaavan, tai ainakin kaikki jännittävä ilmoitetaan erittäin äänekkäästi koko maailmalle.
Onneksi monelle sieni- ja linturetkelle voi ottaa koirat mukaan väsymään. Eräältä Tauvon keikalta on tässä kuvasatoa.
![]() |
Ihanat naiset rannalla. |
Käytin jonain päivänä koirat erikseen lenkillä ja Hippua kyllä jännitti selvästi enemmän kun Muru ei ollut mukana. Täytyisi ottaa enemmänkin koiria ihan yksin mukaan, mutta usein laiskuus ja mukavuudenhalu ja joskus jopa oikea ajanpuute voittavat. Mutta kyllä Hipun on opittava toimimaan minun kanssani, eikä vain Murua seuraten.
Sosiaalistaminen ja maailmaan oppiminen ovat koko ajan käynnissä. Hippu on ollut kaksi kertaa mukana Murun tokoreissuilla. Se on joutunut opettelemaan kentän reunalla häkissä oloa. Ensimmäisellä kerralla kiljukaula pisteli välillä parastaan, mutta toisella viikolla Hippu oli jo paljon hiljaisempi. Sitä pelotti selvästi vähemmän ympärillä pyörivät ja haukkuvat vieraat koirat. Täytyy siis jaksaa kuljettaa pentua mukana, vaikka se onkin hankalaa. Toivottavasti syksyllä tai talvella pääsemme Hipun kanssa johonkin omaan treeniryhmään. Lisäksi kävimme eilen "suuressa maailmassa" ei Limingan K-kaupan parkkiksella viettämässä aikaa. Kannatti, sillä äänen määrä väheni huomattavasti kymmenennen pyöräilijän, mopon, rullalaudan jne ihmeellisen asian kohdalla. Lisää, lisää treeniä. No, vilinää on luvassa myös ensi lauantaina kun Muru lähtee eka kertaa vuoteen pyörähtämään näyttelyissä Rovaniemellä ja Hippu pääsee Nupun kanssa mukaan.
Kuvia on kahdesta eri kamerasta, siksi sävyt poikkeavat niin kovin toisistaan. Juokseva koira ei ilmeisesti koskaan voi olla älyllisen näköinen?
![]() |
Ahterinäkymä. |
![]() |
Hei me lennetään... |
![]() |
Rannalla on tilaa temmeltää. |
![]() |
Yleistä hepulointia eri suuntiin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti