Olimme Murun kanssa sienikurssista ja matkustamisesta ihan poikki, mutta eipä auttanut muu kuin suunnata auton keula kohti Oulaisten ryhmänäyttelyä. Murulla on vielä turkki tallella, mutta koko ajan jännätään milloin se sen pudottaa ja ehtiikö se kasvaa takaisin Oulun KV-näyttelyyn mennessä.
Sää oli oikein mukava ja aurinkoinen. Ehkä jo koirien mielestä vähän kuuma, vaikka vilpoinen tuuli nosti paljaita ihmiskäsivarsia kananlihalle. Muru oli niin veltto että mietin jo onko siitä kehään lainkaan. Se vain halusi maata häkissä (jossa se oli juuri joutunut olemaan kaksi päivää putkeen!!).
Kehässä Muru kieltämättä esiintyi vähän haluttomasti ja juoksuttaessa viisti nokka maassa. Samassa luokassa oli vain kaksi narttua ja terhakka näyttelytähteni odotti arvosteluvuoroaan makuulla... Kokeneemman näyttelykansan mielestä on varmaan järkyttävää, kun koira ei koko ajan pönötä asennossa, mutta minä ajattelin että tuomari arvostelee meidät sitten vuorollaan. Ja mukavasti arvostelikin. Tuomarina toimi itsekin kleineja kasvattava Kirsi Honkanen. Arvostelu kuului näin:
"Narttumaiset mittasuhteet omaava nuori neiti. Kaunis pää & ilme. Riittävän ylös kiinnittyneet korvat. Aavistuksen lyhyt kaula. Hyvä selkä. Kaunis häntä. Kokoon sopiva raajaluuston vahvuus. Kauttaaltaan riittävästi kulmautunut. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Hyvin hoidettu kirkkaan musta karvapeite. Rauhallinen miellyttävä käytös."
Tuloksena oli ERI SA JUK1 ja PN2 (Sijoittui siis toiseksi kahden nartun kehässä...). Hieman jäi mietityttämään kun tuomari sanoi antavansa sertin tänään eloisammin esiintyneelle nartulle, että jos Muru olisi ollut virkumpi olisikohan saatu serti? No eipä se mitään, varaserti saatiin kumminkin mukaan. Emäntä on enemmän kuin tyytyväinen pikkuiseensa. Murun velipoika sai jo toisen sertinsä toisessa näyttelyssään, mutta tällä kertaa ei päässyt ihan rotunsa parhaaksi vaan oli VSP. Tuisku on siis melkoinen komistus :)
Vähän huvittaa tuo "Hyvin hoidettu karvapeite". Joo, onhan se saanut paljon turvehoitoja :D En ehtinyt edes pestä koiraa, vähän näyttelypäivän aamuna harjasin. Näköjään vähempikin riittää. Niin, ja ei se karva kyllä ihan kirkkaan mustakaan ole, mutta ehkä se otetaan huomioon että vaihtumaton turkki on väkisinkin haalistunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti