Muru (Mäntyhavun Ella) on 14.2.2011 syntynyt musta kleinspitz tyttö.
Hippu (Mäntyhavun Kerttuli) syntyi 18.3.2013. Hippu on väriltään soopeli.
Mukana menossa on aina välillä Nuppu (Mäntyhavun Justiina), joka on Murun tytär ja asuu Rovaniemellä.
Kaikki kolme tulevat Mäntyhavun kennelistä ja ovat sijoituksessa.

torstai 22. syyskuuta 2011

Syyseloa

Aikaa edellisestä postauksesta onkin lipsahtanut jo kuukausi, ja kiireinen kuukausi tässä onkin takanapäin. Keruutuotetarkastajan opintojen loppukiri oli niin kova että koiran kanssa muu kuin ihan arkipäivän puuhaaminen on jäänyt vähiin. Muru on täyttänyt jo 7 kuukautta eikä ole enää mikään pentupallero vaan pikku neiti, joka nostaa koipea lenkillä. Neiti on myös alkanut kertoa mielipiteitään ja kokeilee saisiko minua haukkumalla komenneltua :)

Agilityä olemme jatkaneet viikoittain. Eteneminen on hurjaa, ja kaikenlaisia vaikeita käännöksiä on jo kokeiltu. joskus koira pysyy mukana, joskus ei... Välillä pystiksellä vaan keittää yli ja sitten mennään häntä suorana minne sattuu. Keinua on opeteltu ahkeraan, ja se on ainakin toistaiseksi oikein mieluisa este kuten kaikki kontaktit näyttäisi olevan. A:ta ei ole tehty ollenkaan, mutta puomin alasmenoja 2 on 2 off-kontakteilla on opeteltu. Pentuja ei tietenkään ole päästetty vielä itse rymistelemään keinua, mutta erilaisia lähestymisiä on jo harjoiteltu. Putki sujuu välillä ja välillä taas ei, en tiedä miksi sinne koiran saaminen on joskus hankalaa. Ainakin jos en tosi nopeasti ilmesty putken toiseen päähän Muru kääntyy herkästi ympäri ja tulee samasta päästä takaisin katsomaan minne jäin. Pujottelua otimme taas viimeksi pienen tauon jälkeen ja Muru kyllä useimmiten menee kujassa ihan oikein, mutta jää lähes joka kerta hannaamaan sisäänmenoon. Mietin mahtoiko sitä ihan eka kerralla pistää pujottelussa ampiainen, koska se meni ensimmäisellä yrityksellä hienosti, mutta toisen yrityksen jälkeen hinkkasi naamaansa ja sen jälkeen arkaili mennä kujaan. Luulin, että se hieroo silmiään hämmennyksestä (Murulla on sellainen tapa), mutta kotona huomasin sen huulen olevan turvoksissa. Jossain vaiheessa sitä oli joku pistänyt.

Nyt olen viime päivinä taas ehtinyt virkistää sisällä kotona istu, maahan ja seiso-käskyjä. Rear-end-awarness junnaa paikallaan: välillä koira pyörähtää hienosti, välillä raivostuu ja turhautuu ja tekee mitä sattuu, useimmiten heittäytyy alustan päälle makaamaan. Talutinkäytös on edelleen hakusessa, ja varsinkin ketjulliseen näyttelytaluttimeen totuttelua on tehtävä paljon, koska se on jotenkin vaan IHAN KA-MA-LA, eikä siinä voi kuin luimistella, rapsutella, pyristellä ja pyrähdellä pieksetyn näköisenä karkuun. Täytyy opettaa alusta pitäen vierellä kulkeminen, lenkeillä se kulkee edellä. Muita vähemmän hyödyllisiä temppuja on mangusti, eli takajaloilla seisominen. Sitähän Muru on tarjonnut oma-aloitteisesti jo vauvana. Agilityä silmällä pitäen olen tehnyt enemmän tai vähemmän myös namikipolla yksinkertaista eteen-käskyä, sähkötolpan ja pöydänjalan kiertämistä (aluksi kosketuskeppiä apuna käyttäen) ja ihan käden seuraamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti