Kun koira matkustaa Limingasta Rovaniemelle, sieltä Kuusamoon, josta takaisin kotiin Liminkaan, on se autopelkoiselle pitkä matka. Viimeisimmällä rokotusreissulla en enää kestänyt kiusata koiraa, vaan otin sen liikenneturvallisuutta vaarantaen viereeni etupenkille. Ostin myös D.A.P. suihkeen, jota voi suihkuttaa autoon. Muru oli minusta selvästi rauhallisemman oloinen etupenkillä, vaikka se autoon joutumista kammosikin (yrittää rimpuilla itsensä irti hihnasta kun tajuaa että mennään autoon). Se kuitenkin suostui jopa makoilemaan penkillä.
Vanhempieni mukana Muru pääsikin matkailuautoon. Suihkuttelimme feromonia ja Muru pääsi äitin syliin etupenkille katselemaan liikennettä, ja matka oli sujunut kuulemma hyvin. Ilmeisesti Volkkariin kohdistuva pelko ei kuitenkaan yleistynyt matkailuautoon. Rovaniemi-Kuusamo välillä koirat olivat kuulemma pötkötelleet ihan rauhassa takaosastossa. Kuusamosta Liminkaan ajoin Pepe takana omalla paikallaan ja Muru etupenkillä omassa pedissään. Muru käytännössä torkkui koko matkan, vaikka osa tiestä oli aika mutkaista ja kuoppaista kun ajoin Tyrävaaran kautta. Eläköön D.A.P! Olen aivan vakuuttunut, että se rauhoittaa koiraa, vaikka yritin toki tehdä muutenkin koiralle matkanteon mahdollisimman helpoksi. Mikä parasta: kun pelko hälveni, matkapahoinvoinnista ei ollut merkkiäkään. Onhan tästä vielä matkaa siihen että koira tulee iloisena autoon ja matkustaa turvallisesti takana, mutta edistys oli kuitenkin melko huimaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti