16 viikkoa

Muru täytti maanantaina 6.6. jo 16 viikkoa, ja kävi edeltävänä perjantaina hakemassa rokotustehosteet. Kaijan neuvosta jätimme vielä rabiesrokotteen ottamatta, joten vielä yksi rokotusreissu on tehtävä ennen vuoden ikää. Toivottavasti sitä seuraava eläinlääkärireissu onkin vasta silloin! Vuoden täytettyään Muru pääsee myös silmä- ja polvitarkastuksiin, jotka kleineille olisi hyvä tehdä, oli tarkoitus tehdä pentuja tai ei. Kasvattaja kuitenkin tarvitsee tietoa myös kotikoiriksi päätyneiden koirien terveydestä. Murun 'urasta' ei vielä voikaan sanoa mitään, mutta jos siitä kehittyy kaunis ja terve neiti, pennunteko tulee kyseeseen parivuotiaana. Nähtäväksi nyt jää, tuleeko Murusta riittävän pieni, sillä neiti on kasvanut aivan huimaa vauhtia. 3.6. paino oli 2,9-3,0 kg eläinlääkäriaseman vaa'an mukaan. Varaa ei olisi enää kasvaa kuin kilo - puolitoista. Korkeushan se on mikä ratkaisee, mutta Murun emo Tiuhti on kuulemma noin 4,5 kg ja "missinmittainen" (26 cm) siskonsa Bertta alle 4 kg.

Paino on kasvanut, mutta turkki ei vielä oikeastaan ollenkaan. Karvan kasvu saisi kohta alkaa, koska pumpulinen pentukarva on jo aika kulunutta ja ruskehtavaa. Vaikka kaipa se kesähelteillä on mukavampi tuommoinen vähäkarvainen olemus. Viime viikko oli mielettömän kuuma (+30 ja enemmänkin). Muru ja Pepe olivat Rovaniemellä hoidossa ja kuulemma lähinnä maanneet kaakelilattialla läähättämässä. Äiti oli aika myyty, siltä lipsahti puolittain jotain sen tapaista kuin että harmi kun Murusta tulee pentuja vasta parin vuoden päästä :) Raportoidaan nyt vielä etten ole havainnut hampaiden vaihtumistakaan vielä. Ainakaan silloin 3.6. ei eläinlääkärikään huomannut puuttuvia hampaita. Kaipa niitä alkaa kohta tippumaan.

Koulutusrintamalla on ollut hiljaisehkoa, koirathan olivat tosiaan viime viikon hoidossa. Maahan-käsky on sillä tavalla vahvistunut, että käsimerkistä jo toimii hyvin, mutta pelkästä suullisesta käskystä ei oikeastaan ollenkaan. Eilen tein kosketteluharjoituksia ja hampaiden katsomista ja ne sujuivat tosi hyvin. Nyt täytyy vielä muistaa hankkia myös vieraampia hampaankatsojia. Tein kosketteluja vähän sillä mielellä kuin tuomari voisi näyttelyssä tehdä, eli siirtelin vähän jalkoja ja kohentelin asentoa ym. Tein myös pikkulapsi-tarttumisia koiran korviin, häntään ja vartaloon. Muru muisti aika pian mistä on kysymys, ja sieti tarraamista ihan hyvin.

Kehityksessä on saavutettu sellainen virstanpylväs, että Muru oli Rovaniemellä ollessaan päässyt ensimmäistä kertaa hyppäämään sohvalle. Tämä uusi taito on ilmeisen mieluisa, mutta tarkoittaa sitä että aiemmin sohvalla turvassa olleet kynät, kaukosätimet yms täytyy siirtää korkeammalle. Yöllä heräsin yhtäkkiä siihen, että koira hyppäsi sänkyyn. Hyvä että heräsin, jotta sain sen palautettua saman tien lattialle. Sohvalle tulo on sallittua, sänkyyn ei. Äiti tosin tunnusti tehneensä syntiä ja ottaneensa Murun pariin kertaan sänkyyn. Saapa nähdä mitä siitäkin seuraa....