Hammashuoltoa

Eläinlääkäri Anu huomautti jo keväällä raskausultran yhteydessä Murun takahampaissa olevan hammaskiveä. Enpä ole koiran hampaita pahemmin harjaillut. Tuhma minä! Ymmärrän kyllä että pitäisi. Sovimme että Muru käy hammaslääkärissä kunhan pentuhommat on hoidettu.

Pennut syyskuun alussa. Ikää noin puoli vuotta.

Nupulla (keskellä) on hauska tapa istua tosi pystyssä.

Kesäkin sitten vilahti enkä saanut varattua aikaa. Minua niin kovasti inhottaa ajatus koiran 'turhaan' nukuttamisesta, vaikka tiedän kokemuksesta, että koiran hampaat on oikeasti hoidettava. Edesmenneen Pikku-koiran hampaat menivät nimittäin iän myötä todella huonoon kuntoon, koska en ajoissa ymmärtänyt puhdistuttaa sen hampaita. Jostain syystä eläilääkärit eivät asiasta kummemmin huomauttaneet, enkä itse sitä tiennyt. Nyt tiedän paremmin.

Nuppu vaihtoi hampaita jo täyttä häkää, ja vieraillessamme Rovaniemellä elokuun lopussa (näyttelyreissulla) se oli vaihtanut jo kaikki hampaansa. Vain yksi etuhammas ei ollut vielä pudonnut, vaikka sen taakse oli kasvanut uusi hammas. Tässä vaiheessa Hipulle vasta juuri ja juuri puhkesi uudet kulmahampaat näkyviin. Koirat olivat viikon vanhempieni hoidossa minun puuhaillessani sienihommia Pohtimolammella, ja palatessani Hipunkin kulmahampaat olivat jo kovasti kasvaneet mutta kaikki neljä maitohammasta olivat vielä tiukasti kiinni. Eläinlääkärit olivat äidille sanoneet, ettei yksittäistä tuplaetuhammasta kannata alkaa poistamaan, koska se lähtee kyllä itsestään.

No ei lähtenyt, eikä lähtenyt raivokkaasta yrittämisestä huolimatta Hipultakaan yksikään kulmahammas, joten lopulta varasin koko koiraporukalle ajan Oulun Animagiin (ent. Akuutti), kun Nuppu oli vaihteeksi tulossa palveluskuntansa kanssa meille Liminkaan kyläilemään. Eläinlääkäriä odotellessa Hipun kulmahampaat kasvoivat hiuksianostattavaa vauhtia, ja alkoi jo hiukan hirvittää kuinka isoiksi ne ehtivät.

Koirat tietysti taas punnittiin asemalla ja Murulle oli tullut hiukan kesäkiloja, minkä kyllä tunsin itsekin kylkiluista (tarkemmin sanoen, kylkiluut eivät enää tunnu). Rouva painoi täydet 5 kiloa. Mielestäni ihanne olisi noin 4,7 kg joten laihdutettavaaa on, varsinkin kun aloitimme taas agilityn. Tanakka ja matala Hippu on porukan pienimmän näköinen, mutta painoi kuitenkin jo 3,8 kg. Nuppu on Muruakin hieman korkeampi, mutta siro ja kaitaluinen ja painoi muistaakseni 3,3 kg. Nuppu-neiti on jo Narttu, sen juoksut alkoivat tuossa syyskuun 17. päivän paikkeilla jos en aivan väärin muista. Eli Nuppu oli vain 6kk ja viikon ikäinen tuolloin!

Reissu meni mallikkaasti ja maksoi tietenkin hunajaa. Pentujen maitohampaissa oli niin roisit juuret, että leikkaaminen oli kyllä perusteltua. Eivät ne olisi ihan lähiaikoina lähteneet. Murun suusta löytyi poskihampaasta murtuma. Se näyttää kuulemma siltä ettei todennäköisesti vaivaa koiraa, mutta murtumakohtaan kertyy tietysti enemmän hammaskiveä. En ole huomannut mitään tapaturmaa missään vaiheessa, mutta jälkikäteen aloin miettiä liittyykö tämä siihen, ettei Muru enää oikein innostu vetoleikeistä? Tai ehkä se ei innostu muuten vaan, mutta on hyvä tietää että siellä suussa on hammas joka voi aiheuttaa ongelmia.