Pentuja odotellaan :)

Kävimme Murusen kanssa tiineysultrassa perjantaina 8.2., jolloin ensimmäisestä astutuksesta tuli täyteen 31 vuorokautta. Ultrassa saatiin näkyviin kaksi pikku sikiötä, joilla molemmilla oli reippaasti pompotteleva pieni sydän. Poikaset ovat samankokoisia. On mahdollista että pentuja on useampikin, mutta kahta enempää ei saatu näkyviin.

Samalla reissulla toimittiin tieteen hyväksi ja annettiin verinäyte Hannes Lohen tutkimusryhmälle sekä Genescoperin koirien DNAn kartoitukseen.

Muru ei ole antanut mitään selviä merkkejä tiineydestään ainakaan tällaiseen asiantuntemattomaan silmään. Vyötäröinjaa on tuommoiselta paksunmalliselta ja karvaiselta koiralta muutenkin vaikea arvioida. Ruoka tosin on maistunut poikkeuksellisen hyvin, aamupahoinvoinnista ei ole ollut tietoakaan. Rouva haluaisi syödä kolmen edestä! Muuten olotila on ollut päällepäin samanlainen kuin juoksun jälkeen muutenkin, väsynyt ja ujo. Lenkkeily sentään maistuu, mutta muuten puuhastelu ei innosta.

Nyt palveluskunta pitää sitten rouvasta hyvää huolta ja jatkamme odottelua. Muru meneekin jo parin viikon päästä Kaijalle, jotta ehtii taas kotiutua mukavasti synnyin- ja synnytyspaikkaansa. Harmi vain, etten pääse seuraamaan tiineyttä ihan loppuun saakka, mutta parempi koiran on matkustaa ennen ihan viimeisiä päiviä ja Muru on synnyttäessään Kaijan luona takuulla paremmassa turvassa kuin minun kokemattomissa käsissäni. Jännittää aika paljon! 60 vuorokautta tulee täyteen 10.3.

Vielä Muru jaksaa nauttia lumipyörinnästä.